Säteily on suhteellista
Olen miettinyt kuinka kauan etäpesäkkeet ovat keuhkoissani olleet. Reilun puolitoista vuotta ehdin oireista valittaa oirepolille. Lääkärin tapasin pariin otteeseen, mutta tt-kuvauslähetettä en saanut, koska ”on jo kuvattu niin paljon”. Eihän se syöpä niin nopeasti...
Helppo resepti kuolemaan
Tyhjensin kaappejani uudistumisen vimmassa ja käsiini osui keittokirja, jonka olin ostanut alennusmyynneistä teini-ikäisenä. Kirja oli halpa jenkkireseptikirja, jonka reseptit eivät koskaan tulisi käyttöön. Ottaessani kirjan hyllystä alas ja nähdessäni kannen, nimen...
En enää jaksa pelätä
On marraskuinen iltapäivä, alkaa hämärtää, vaikka kello ei ole vielä kolmeakaan. Tänään on perjantai. Istun äidin makuuhuoneessa ja kirjoitan tätä tekstiä, niin kuin monena aikaisempanakin viikkona. Äiti nukkuu. Siskojen blogista on tullut meille yhteinen harrastus,...
Lisää aikaa
Miltä tuntuu herätä joka aamu tietäen, että ei parane enää? Katkeralta. Missä minun hyvät uutiset ovat? Kauanko minulla on aikaa? En tiedä, ei kukaan tiedä. Ehkä vuosi, ehkä kaksi, kuka ties viisi? Joka aamu lähden töihin kuin kaikki olisi ok. Kukaan ei tiedä...