Tällä hetkellä COVID-19 virus leviää maailmalla eri variaatioina, tilanne on vakava ja lähikontakteja tulisi välttää mahdollisimman paljon. Onneksi rokotteita on kehitetty ja suojatarvikkeiden saatavuus on nyt paljon parempi kuin vuosi sitten.
Tilanne on ristiriitainen: toisaalta kaikkia fyysisiä kontakteja tulisi välttää ja kuitenkin samaan aikaan moni ihminen kokee syvää yksinäisyyttä. Syöpäkään ei pidä taukoa maailmalla leviävän viruksen aikana.
Ne perinteiset tavat…
Itse olen yhteydenpidoissani melko vanhanaikainen; kirjoittelen kortteja ja kirjeitä ystävilleni. Minusta on mukava ilahduttaa perinteisellä postilla. Mielestäni käsin kirjoitettu kortti on henkilökohtaisempi ja pysyvämpi kuin teksti pikaviestipalvelun kautta. Kirjeeseen tai korttiin voi aina palata myöhemmin, sitä voi koskettaa ja siinä näkee lähettäjän käsialan. Kirjeen tai kortin lähettäjä on nähnyt vaivaa ilahduttaakseen ja muistaakseen.
Toki kirje tai kortti ovat hitaita tapoja kommunikoida ja vaihtaa ajatuksia. Ehkä perinteistä postia paremmin aktiivisessa ajatusten vaihdossa toimivat modernimmat yhteydenpitotavat, kuten puhelut, pikaviestit ja erilaiset videopuhelumahdollisuudet.
Keikoilla käyminen on vaihtunut retkeilyyn, mökkeilyyn ja patikointiin. Suomen luonto tarjoaa paljon. Olemme erityisen onnekkaassa asemassa, kun meillä on mahdollisuus mennä metsään. Tunnelma metsässä on tietysti aivan erilainen kuin keikoilla, eikä musiikkikokemusta voi tietenkään korvata metsässä samoilemalla. Kuitenkin tässä haastavassa tilanteessa metsä voi tarjota hengähdyshetken. Linnun laulu ja puiden humina ovat luonnon luomaa musiikkia.
Ja ne uudemmat tavat…
Muistatteko ajan, kun ”näköpuhelimia” pidettiin tulevaisuuden ihmeinä ja science fictionina?
Itse 1980-luvulla syntyneenä muistan hyvin Pikku Kakkosesta tutun Pelle Hermannin hätä-apu-neuvo-puhelimen, eli Pelle Hermannin oman näköpuhelimen.
Nyt nämä hätä-apu-neuvo-puhelimet ovat tätä päivää ja mahdollistavat yhteydenpidon soittamalla, kirjoittamalla, sekä videokuvan välityksellä. Ero Pelle Hermannin aikaiseen laitteseen taitaa olla puhelimien koossa. Pellen puhelimelle oli rakennettu oma puhelinkoppi, kun taas nykyiset älypuhelimet ovat taskukokoisia. Älypuhelimiin on mahdollista ladata erilaisia sovelluksia, joilla olla yhteydessä ystäviin ja läheisiin.
En varmasti osaa nimetäkään kaikkia markkinoilla olevia mobiilisovelluksia ja viestintäalustoja. Opinnoissani olen käyttänyt Adobe Connectia, Zoomia ja Teamsia. Työelämässä taas Whereby:tä, Teamsia ja WhatsAppia. Korona-aika on muuttanut monen yhteisön ja yrityksen arkea, sekä kokoustamistapoja.
Äidin sairauden edetessä keväällä 2018 hankimme hänelle älypuhelimen. Opettelimme yhdessä laitteen käyttöä ja soittelimme toisillemme WhatsAppin kautta videopuheluita. Äiti ei ollut koskaan kovin kiinnostunut tekniikasta, mutta motivaatiota harjoitteluun löytyi, kun hän ymmärsi videopuheluiden hauskuuden. Asuimme eri kaupungeissa ja minä kävin arkisin töissä. Päivittäiset videopuhelut auttoivat ikävään. Videopuhelussa näki myös toisen ilmeet ja eleet, sekä voinnin ylipäänsä. Tavallisessa puhelussa äiti saattoikin vähän huijata omasta voinnistaan tai vaihtaa puheenaihetta.
Videopuheluiden soittelu oli tuolloin tärkeä osa meidän molempien päivää. Minä soitin yleensä heti, kun olin päässyt töistä, äiti saattoi soittaa vielä illemmalla uudestaan. Juteltiin, kun olin ulkoiluttamassa koiraa tai puuhastelin kotiaskareita. Äitiä ilahdutti myös koiran näkeminen videolta ja sen touhujen seuraaminen.
Opinnoissa käyttämistämme viestintäalustoista ehdottomasti parhaimpana olen kokenut Zoomin, se on informatiivinen, helppokäyttöinen ja vapaasti ladattavissa. Viestintäalustan selkeys ja helppokäyttöisyys edesauttavat muun toiminnan, kuten keskusteluiden, ryhmätöiden tai luennon edistymistä toivotulla tavalla. On hankalaa, jos sovitusta tapaamisesta ensimmäiset 15–30 minuuttia menee laitteiden ja järjestelmien ongelmien selvittämiseen.
Silti uskon, että erilaiset mobiilisovellukset ja viestintä- sekä yhteisöalustat ovat jääneet pysyviksi tavoiksi työskennellä, opiskella ja kohdata ihmisiä. Vertaistuen tarve ei myöskään ole kadonnut mihinkään – nyt tulee kehittää uusia teknologioita sen toteuttamiseen.
Siskolassa onkin mietitty, millä keinoin syöpään sairastuneet ovat pitäneet yhteyttä hoitavaan tahoon? Itse olen hoitanut viimeisimmät lääkäritapaamiset puhelimitse koronan vuoksi. Leikkaukset, hoidot ja kontrollit pitää hoitaa. Miten se onnistuu?
Me Siskot teimme anonyymin kyselyn liittyen yhteydenpitoon hoitavan tahon kanssa. Käythän vastaamassa! Vastaukset käsitellään nimettöminä, eivätkä henkilötiedot tallennu minnekään.
Seuraavassa kirjoituksessani käsittelen kyselyn tuloksia. Lämmin kiitos osallistumisestasi.
Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille aurinkoisia kevätpäiviä ja rauhallista mieltä. Pidetään yhteyttä, vaikkemme voikaan kohdata kasvokkain.
Mukavaa pääsiäistä kaikille 🙂
Hei Mervi, Kiitos! Mukavaa Pääsiäistä myös sinulle! 🙂
kiitos, Ella, asiallisesta ja ajankohtaisesta kirjoituksestasi; mukavaa kevään jatkoa sinulle.
Tuo yhteydenpitosi edesmenneen äitisi kanssa sai minut ihmettelemään, miksi minä ja lapseni perhe niin harvoin olemme yhteydessä videopuhelun välityksellä. Ehkä minua vanhan kansan ihmisenä ajatteluttaa se onko tukka hyvin ja näkyykö kello.
Vieraisille mennessähän yritämme laittaa siistiä päälle ja esiintyä muutoinkin parhaimmissamme. Näin korona-aikaan kottosalla ulkonäöllä ei juuri ole väliä, joten silloin näköpuhelimeen vastaaminen ehkä pikkusen arveluttaa.
No, niin tai näin, yhteydenpito on valitettavasti nykyään vain virtuaalista ja se on todellakin ikävää. Kaipaamme kättelemistä, halaamista, lämmintä syliä ja f2f -katsekontaktia lähimmäsiimme . Vaan on vain oltava kärsivällinen ja odotettava koronan jälkeistä aikaa…
Hei Seija, Kiitos kommenteistasi. Tuo videopuhelu on sellainen juttu, mihin täytyy kyllä totutella 🙂 En ihmettele, jos et ole vielä täysin sopeutunut ajatukseen. Aurinkoista kevättä sinulle!